Lamminkosken Löytyn kosteikko

LAMMINKOSKEN LÖYTYN KOSTEIKKO

Järven kunnostus on ollut Parkanolaisen Simo Marjolahden sydäntä lähellä aivan ensimmäisistä kunnostusajatuksista lähtien. Viimeinen pisara oli vuosi 2013, jolloin Kuivasjärven etelä pää oli täynnä pelkkää sinilevää. Vettä tuskin levän seasta näkyi. No onneksi kukinto ei kovin montaa päivää kestänyt, mutta mieleen tuli, että jotain on nyt pakko yrittää tehdä.fyysinen mallikohde Lamminkosken löytyn kosteikko anne makynen kuvaaja

Simon veljellä Armas Marjolahdella oli Löytyssä vanha kytöpelto, jossa kasvoi pääasiassa koivua. Vuonna 2014 alkoivat veljekset suunnitella, että josko tähän tehtäisiin kosteikko. Tämän vanhan pellon laidassa on luoma, joka laskee Nivusjärvestä Kuivasjärveen. Nivusjärven on Nivusnevan turpeennosto muuttanut varsinaiseksi turvealtaaksi.

Talvella 2014 Armas Marjolahti kaadatti puut tulevalta kosteikkoalueelta. Keväällä 2015 alkoi Simo omistamallaan kaivurilla kaivaa kosteikkoa. Työtunteja kaivamiseen kului arviolta noin 500 tuntia.

fyysinen mallikohde_Lamminkosken Löytyn kosteikko_kuvaaja Anne Makynen ely

Kosteikkoa suunniteltiin sitä mukaa kun kaivutyö eteni. Suunnittelussa suurena apuna oli Tapio Kalli. Saaria kaivantoon jätettiin kolme kappaletta ja kiviä jätettiin paikoilleen kymmeniä hidastamaan virtausta ja laskeuttamaan kiintoainesta ja ravinteita.

Kosteikko_virtaamaa hidastavat kivet ja saarekkeet.JPG

Kuva 1. Kosteikon saarekkeiden ja isojen kivien tehtävä on hidastaa veden virtausta laskeuttaen kiintoainesta ja ravinteita (kuva Pirkanmaan ELY-keskus).

Kaivannon syvyys vaihtelee maaston mukaan puolesta metristä puoleentoista metriin. Kaivannon leveydeksi tuli noin 20 metriä ja pituutta on 120 metriä. Kaikki kaivannosta kaivettu maa aines on maisemoitu kosteikon ympärille. Näille reuna alueille on tehty riistapellot. Vuonna 2017 näihin on kylvetty ruista.

Tarvikkeina on käytetty rumpurenkaita, joista osan on lahjoittanut Heikki Kallioniemi ja osa on Marjolahdelta itseltään. Hän itse suunnitteli ja valmisti myös kosteikon lasku-uomaan rakennetun patorakennelman 25 mm filmivanerista. Padon tehtävä on hidastaa veden virtausta kosteikosta lasku-uomaan.

Kosteikosta laskevaan ojaan Kuivasjärven kalastuskunta lahjoitti 40 tonnia kalkkia (Kuva 2). Tarkoitus olisi, että kosteikkoon laskeutuisi kiintoainesta ja kalkki vähentää veden happamuutta.

Kosteikko_kalkkikiveä alapuolisessa uomassaKuva 2. Kosteikon lasku-uomaan on levitetty kalkkikiveä veden happamuuden vähentämiseksi (kuva Pirkanmaan ELY-keskus).

Työ on toteutettu yksityisen henkilön toimesta talkootöillä ja ilman ulkopuolista rahoitusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: