Vesistöt

Ikaalisten reitin kuormituslähteet 

”Kuormituslähteittäin tarkasteltuna maatalouden kuormitus on suurin tekijä kaikilla osavaluma-alueilla. Maatalousmaa jakautuu siten, että valtaosa pelloista on Kovesjoen-Kyrösjärven-Sipsiön muodostaman linjan eteläpuolisella alueella. Linjan pohjoispuolella pellot ovat keskittyneet lähinnä järvien lähialueille. Karjatalous keskittyy lähinnä Mahnalanselän alueelle sekä Jämijärven läheisyyteen.”

Metsätalouden ravinnekuormitus on kaikilla osavaluma-alueilla vähäistä. Metsätalouden ja turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksella on kuitenkin alueellista merkitystä. Pirkanmaan turvetuotantoa on keskittynyt erityisesti reitin pohjoisosiin sekä Satakunnan puolella Jämijärven alueelle. Paikoitellen turvetuotanto onkin merkittävä maankäyttömuoto. Kiintoaineen lisääntyminen haittaa etenkin virtakutuisten kalojen ja rapujen lisääntymistä. Muun pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on vähäinen. Haja-asutuksen merkitys korostuu erityisesti Kyrösjärven eteläosalla.”

Reitin vesistöjen ekologinen tila 

”Vuonna 2015 valmistuneessa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Ikaalisten reitin ja Jämijärven alueen luokitelluista järvistä noin 18 % ekologinen tila oli hyvää huonompi. Luokitelluista joista hyvää huonommassa tilassa oli 40 %.”

Ikaalisten_reitti_varillinen_yksityiskohtainen
Kartassa on esitetty Ikaalisten retin ja Jämijärven vesistöjen vesienhoidon haasteet sekä pintavesien ekologinen tila.

Raskasmetallipitoisuudet kaloissa 

”Viljakkalanselän sedimentissä on korkeita raskasmetallipitoisuuksia, jotka ajoittuvat kaivostoiminnan jälkeiseen sedimentaatioon. Pintasedimentissä pitoisuudet ovat laskeneet kaivostoimintaa edeltäneen tason tuntumaan. Nykyisin Haverin entisen kaivoksen rikastushiekka-alueelta valuu happamia raskasmetallipitoisia vesiä, jotka huuhtoutuvat Kirkkojärveen. Metsäteollisuuden aiemman toiminnan vuoksi Hämeenkyrön Kirkko-järvessä ja Mahnalanselällä on syvemmissä sedimenttikerroksissa korkeita elohopeapitoisuuksia. Sedimenttikerrokset ovat peittyneet puhtaammilla sedimenteillä. Elohopea on peräisin metsäteollisuuden kuitulietteestä.” Ikaalisten reitin vesistöjä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Mahnalanselkä-Kirkkojärvi alueelta on pyydetty vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa 20 kpl ahventa, joista on määritetty elohopeapitoisuus. Näistä tutkituista ahvenista 3 ahvenen elohopeapitoisuus ylitti laatunormin. Vesistön kemiallinen tila on hyvä, mutta silmällä pidettävä. Myös KVVY ry on tutkinut hauen ja ahventen elohopeapitoisuuksia liittyen Siuron reitin yhteistarkkailuun. Viimeisin julkaisu on vuoden 2013 tuloksista. Silloin tutkimuksessa ei todettu yhtään haukea ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi. Ahventen osalta ei myöskään ollut ylityksiä kalastustuotteille asetetusta elohopeapitoisuudesta, mutta Mahnalanselän elohopeapitoisuudet ylittivät pintavesityypin mukaisen laatustandardin, jota käytetään kemiallisessa luokittelussa.

Reitin säännöstellyt vesistöt 

”Ikaalisten reitin järvistä säännösteltyjä ovat Kyrösjärvi, Mahnalanselkä-Kirkkojärvi ja Linnanjärvi-Riuttas-järvi. Voimatalouden säännöstelyllä on vaikutusta mm. Parkanonjärven ja sen yläpuolisen Viinikanjoen vedenkorkeuksiin. Valuma-alueella on lisäksi useita säännöstely- ja voimalaitospatoja, jotka ovat nousuesteenä kaloille. Lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset näkyvät selvimmin Kyrösjärven alapuolisessa Pappilanjoessa, jossa säännöstely on voimistanut eroosiota ja korostaa myös jokeen tulevan jätevesikuormituksen vaikutuksia. Lisäksi Kyrösjärven säännöstely vaikuttaa Siuronkosken virtaamiin ja kalojen lisääntymisolosuhteisiin Siuron alueella. Kyrösjärven säännöstelylupaa tuleekin tarkastella uudelleen haittojen vähentämisen ja ilmaston muuttumisen näkökulmasta. Pappilanjoki nimettiin toimenpideohjelmassa ja vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi. Selviä rehevöitymisongelmia on myös Pappilanjoen alapuolisissa Kirkkojärvessä ja Mahnalanselällä. Vuonna 2015 tehtyjen kartoitusten mukaan Kyrösjärven ja Mahnalanselkä-Kirkkojärven kasvillisuusjakaumat poikkeavat vain vähän luonnontilaisesta vesistöstä.”

Ajankohtaisia hankkeita Ikaalisten reitillä

Alueen järvistä keskiveden nostohanke on hiljattain toteutettu Kankarinjärvi-Syväjärvi-Tarsianjärvellä, samoin vedenkorkeuksien noston osalta Kuivasjärvellä. Parkanonjärven vedenkorkeuksien nostohankkeelle on jo laadittu suunnitelma ja hanketta yritetään jälleen saada eteenpäin. Mm. raakkujokien Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan valuma-alueiden kuormitustarkastelut ja valuma-alueiden sekä jokiuomien kunnostussuunnitelmat ovat työn alla. Kovesjoen valuma-alueelle on juuri valmistumassa kuormitustarkastelu ja kunnostussuunnitelma. Kovesjoen alueella on vireillä myös kalataloudellisia kunnostuksia ja näihin liittyen nousuesteiden poistamista.”

”Kyrösjärven ja Mahnalanselkä-Kirkkojärven säännöstelyä tarkasteltiin vuosina 2015-2016 osana muiden Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämistä. Vedenkorkeussuositusten lisäksi Kyrösjärven säännöstelyä suositellaan kehitettäväksi nykyistä säännöstelylupaa muuttamalla, jotta lupamääräykset ottaisivat paremmin huomioon erilaisia vesitilanteita. Hämeenkyrön haja-asutusalueille Kyröspohjaan, Hämeenkyrön puhdistamolta Sasiin sekä Herttualaan on valmistunut 2016–2017 suunnitelma viemäröintialueiden kiinteistöjen liittämiseksi keskitettyyn vesihuoltoon. Alueet sisältyvät kunnan hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.”

IMG_20180206_112707735
Kuva: Sami Moilanen

 Vesistöjen tilan parantaminen mahdollista! 

”Hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tilan turvaamiseksi on keskeistä vähentää alueen ravinnekuormitusta ja erityisesti taimenen esiintymisalueilla myös kiintoainekuormitusta. Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi. Myös haja-asutuksen jätevesikuormitusta on vähennettävä mm. viemäriverkostoja laajentamalla ja uusilla siirtoviemäreillä. Valuma-alueilla, joissa turvetuotanto on merkittävä maankäyttömuoto, tulee kuormitusta nykyisestä pienentää ja uusia turvetuotantoalueita ei tule ottaa käyttöön ennen kuin vanhaa poistuu käytöstä. Pinsiö-Matalusjoella tulisi lisäksi raakun elinolojen parantamiseksi lisätä jokeen yläjuoksulla johdettavan veden määrää.”

”Vesienhoitosuunnitelmassa alueelle on esitetty toimenpiteinä rehevöityneiden järvien kunnostamista, virtavesien elinympäristökunnostuksia sekä kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Vesialueen rehevyystasosta riippumatta kalastus tulisi kohdentaa nykyistä tasapuolisemmin eri lajeihin. Virtakutuisten vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen parantamiseksi tulisi elinympäristökunnostusten ja nousuesteiden poiston lisäksi ohjata kalastusta siten, että elinkiertoon kuuluva järvivaellus onnistuisi ja riittävästi kutukypsiä kaloja pääsisi palaamaan takaisin jokiin lisääntymisalueilleen. Lisäksi Ylöjärvellä entisen Haverin kaivoksen rikastushiekan läjitysalue tulisi kunnostaa niin, että alueelta suotautuvien, haitallisia aineita sisältävien vesien pääsyä ympäristöön vähenee.”

Lähteet: OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Ympäristöhallinto. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 64-66. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4. Kirkkojärvi-Mahnalanselkä, Nokia ja Hämeenkyrö (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. 
Yllä oleva teksi on suoraan lainattu julkaisusta: Vaikuta vesiin, Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2022-2027. Raportteja 73/2017. VINCENT WESTBERG (TOIM.) ANNA-MARIA KOIVISTO (TOIM.) ANNA BONDE (TOIM.). 

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: